21.11.2013

Moro sano poro ja niin edelleen

Xmas escape


Voi että mua muuten vähän vituttaa.

Eilinen labrakäynti ennen suunniteltuja sytoja osoitti, että ei, valkosolut (ne molemmat lajit) eivät oo tarpeeksi normaalilla tasolla hoitoa varten. Tänä aamuna heräsin vaivalloisesti painajaisyön jälkeen kuudelta mennäkseni labraan, jossa hoitaja onnistui jotenkin satuttamaan kättäni ihan helvetisti, ja verta tuli vain juuri ja juuri tarpeeksi tehtävää verenkuvaa varten. Kättä ei voi hipaistakaan nyt (samasta reiästä samaan suoneen pistettiin piikki sekä tänään että eilen, siihen samaan kohtaan, jossa jo ennestäänkin oli piikitysarpi), auauau. Noniin. Sitten jumitin puolitoista tuntia syöpiksellä kuullakseni, jotta eipä tänään mitään myrkkyjä sitten annetakaan. Maanantaina uusi yritys, taas labran kautta.

Eihän tässä muuten mitään, mutta menee koko saatanan aikataulu uusiksi. Eikä siinäkään mitään, yksi siirto nyt ei maailmaa kaada, mutta kun tässä olis ennen joulua kaikenlaista muutakin. Levinneisyyskuvauksia, pikkujouluja, tanssinäytöksiä ja varattuja lentoja. Vielä ei oo tietoa, mihin kaikkeen yksi siirretty hoito vaikuttaa.

Vituttaa, että kärsin sitten oksu- tai vähintäänkin lääketurvotusoloista sekä maanantain että tiistain keikat.

Vituttaa, että kun kerrankin Toni tulee tänne, jotten joutuisi kärsimään sivuoireista yksin, ne oireet tuleekin eri aikataululla.

Vituttaa, jos ja kun kivat asiat peruuntuu taas tämän takia.

Edelleen tiedän, että parantuminen on pääasia ja plaaplaa, mutta olishan se kiva, jos pääkin pysyis kasassa! Päätinkin, että DCA'n joulunäytökseen menen vaikka oksennuspussi kaulaan sidottuna. Yhdestä parin minuutin hiphopista kyllä selviää.

Vituttaa muuten sekin, että en oo saanut Kelalta mitään rahaa syyskuun jälkeen, ja päätöksessä kestää nyt näemmänormaalia kauemmin. Ei kait siinä, tili vaan on vähän tyhjänlainen.

Mutta se on ihan kivaa, että hiukset kasvaa. Ne on jo aika pitkät! Millien mittapuulla. Muutkin karvat kasvaa, se ei oo niin järisyttävän kivaa (koska en muista, että säärikarvoja pitäis joskus esim. sheivata). Tai siis kaikki muut, paitsi ripset. Ne päätti lähteä melkein kokonaan. Tällä hetkellä on siis aika turha käyttää minkään sortin ripsiväriä parin millin nysiin, mutta onneksi vahvalla rajauksella pääsee pitkälle noin niinkun ulkonäöllisesti, eikä ripsaria välttämättä edes tarvitse. Pikkujouluihin voi sitten liimata tekoräpsyt.

Oon myös ihan joulufiiliksissä! Taidanpa tästä keitelläkin taas vähän glögiä. Hakisin ulkoa myös risun koristeltavaksi virkkaamillani palloilla, ellei ulkona sataisi kaatamalla.



---- Edit.
Kah, just posti kolautti Kelan päätöksen luukusta sisään. Sairauspäiväraha on myönnetty 31.12. asti lääkärin B-lausunnon mukaisesti, mutta silti tarvitaan vielä työterveyslääkärin lausunto työkyvystä, jotta päivärahaa voitaisiin maksaa 9.11. jälkeiseltä ajalta. Hittoako pitää noin vaikeaksi tehdä tollanenkin asia kysynpähän vaan. Toiseksi, sain soittoajan vihdoin perinnöllisyyspolille. Silloin siis keskustellaan, milloin olis mahdollista tulla paikalle. Vähän hidas prosessi vissiin.

Niin, ja parketin vakuutusasiathan ei oo vieläkään ratkenneet. Hidasta sekin.

2 kommenttia: