Oho, enpä oo kirjoitellut tänne pitkään aikaan. Syytän a) väsymystä ja b) joulua.
Edellisen jälkeen tapahtunutta:
1. Lääkäri (onkologi) joulukuun alussa. Kuvausten mukaan kätyrit olivat pienentyneet, ja koska oon jo saanut sytostaatteja niin paljon, päätettiin siirtyä hoidon seuraavaan vaiheeseen eli sädetykseen. Jei!! Joulun pyhien sotkiessa aikatauluja sain kuitenkin vielä yhden annoksen myrkkyjä juuri ennen toimiston pikkujouluja, jottei hoitojen väli venyisi liian pitkäksi. Lääkäri varoitteli, että sivuoireet saattavat tulla vähän pahempina, koska edellisestä myrkystä oli tässä vaiheessa alle kolme viikkoa (pidempi väli ei käynyt päinsä, koska olin sopivat päivät Oulussa). Niinhän ne sitten tulivatkin. Kaiken kukkuraksi hiukset alkoivat taas lähteä. :( Ja lähtevät edelleen. Pehko näyttää niin harvalta, että taidanpa ensi viikolla käydä ajamassa kaikki taas pois. Nyyh ja sniff. Se oli jo niin pitkä.
2. Sädehoitolääkäri vähän ennen joulua. Ensimmäinen lääkäri, joka puhui asioista suoraan. Kertoi, että hoitoni tuskin ovat liitännäishoitoja (leikkauksen lopputuloksen "varmistamishoitoja"), vaan tätä hoidetaan parantumattomana. Lisäksi sain tietää, missä kaikissa imusolmukkeissa todennäköisesti on pahoja soluja, ja mitä kaikkia niistä ei voida sädettää ollenkaan (enemmän haittaa kuin hyötyä). Ei sinänsä mitään uutta tietoa tuon parantumattomuuden suhteen, tavallaanhan kaikki syövät (etenkin levinneet) ovat parantumattomia, ne vain yritetään saada remissioon eli pysähtyneeseen tilaan. Otti se silti aika koville kuulla tollasta. Kun ei sitä kukaan muu ole aiemmin kunnolla sanonut. Saatoin vähän itkeä syöpiksen yleisessä WCssä, ja mummelit toivottelivat mulle kaikesta huolimatta hyvää joulua. <3
Samassa rytäkässä sovittiin simulaatiopäivä ja ensimmäinen varsinainen sädehoitopäivä. No, onkologi neloskerroksesta sanoi aiemmin, että ennen loppiaista ei tapahdu mitään, koska pyhät. Kuitenkin on tietty aikaraja, jonka sisällä edellisestä sytosta sädehoito täytyy aloittaa, ja tämä ei olisi toteutunut millään vasta loppiaisen jälkeen. Lopputulos? Finnair sai luultavasti harmaita hiuksia, kun jätin jo aiemmin varatun paluulennon käyttämättä. Matkustin siis joulun jälkeen Rovaniemelle lentsikalla ja palasin junalla. Ketutti, kun en saanutkaan olla pohjoisessa niin pitkään kuin olin suunnitellut. Koko aika oikeastaan vietettiin Rollossa, enkä ehtinyt Oulussa olla kuin vajaan vuorokauden. Ei sillä kyllä väliä, oli rentoa.
Torstaina oli ensimmäinen "pelkkä Herceptin" -tiputus. Se osoittautui vähän katastrofiksi, kun meikäläiseltä ei noita suonia enää oikein löydy. Vanhoja suonia ei oikein voi enää kamalasti käyttää, kun ovat niin arpeutuneet ja CEF-sytojen vuoksi myös kireät ja kuivat (ilmeisesti paranevat ajan mittaan kuitenkin). Kaksi superkipeää pistosyritystä kyynärvarteen eivät tuottaneet tulosta, ja paikalle piti hakea toinen hoitaja, joka lopulta sai kanyylin sisään. Välissä lämpöhauteita ja paljon aikaa. Nyt on käsivarsi on täynnä kipeitä mustelmia. Ai että mikä kammo piikkejä kohtaan? Yöööök.
Kaikenlaista pientä vastoinkäymistä siis. Mikään ei kuitenkaan ole mitään väsymyksen rinnalla. Nukuin koko joululoman, ja nyt on ollut äärimmäisen vaikeaa herätä yleensä jo aamukasin jälkeen alkavaan sädetykseen. Sentäs nyt täällä etelässäkin ulkona on lunta, joka tuo valoa, ja herääminen on aavistuksen helpompaa. Lisäksi päivittäinen sairaalarumba tuo elämään kaivattua rytmiä kyllä. Helpottaa ehkä näitä epämääräisiä syömisiäkin. Silti on öitä, jolloin nukkuisin vallan helposti kellon ympäri. Hoitoväsymys on ainoa sivuoire, jolle on aika mahdoton tehdä mitään.
Liikunnallinen elämä mun piti aloittaa sytojen jälkeen kevyesti. Paskat! :D 2x viikossa cheerdancea, 2x viikossa hiphopia, ja päälle sali ja/tai hot jooga. En valita. <3 Kunhan muistan pitää kaksi lepopäivää viikossa. Töihinpaluu häämöttänee sitten helmikuun loppupuolella. Ouluun muutto maalis-huhtikuun vaihteessa.
Ensi viikolla alkaa hormonilääkitys Zoladex-pistoksella vatsanahkaan. Samalla aloitan Tamofen-pillereiden popsimisen. Pelottaa ihan kamalasti kaikki kuumat aallot ja muut oireet, mitä niistä todennäköisesti tulee. Mutta niistä ja sädehoidosta lisää sitten joskus myöhemmin! Tänään suuntaan ensin Maijan kanssa Johan & Nyströmiin kaffelle/raakakakulle, ja illalla tanssahtelemaan. Iloista sunnuntaita! :)
p.s. Kelalta ei ole tippunut rahaa edelleenkään. I'm broke.
p.p.s. Keittiön parketin vakuutusasia on EDELLEEN auki. Prkl mää kyllä vaihdan vakuutusyhtiötä!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti